Villiä touhua vihdoinkin

Jes, nyt on meikäläisenkin harrastuskausi alkanut vihdoin viimein ! Viikko sitten tapasin kaikkia vanhoja tuttuja tuolla JANKKin harkkahallilla ja kerrankin noi minikoirat jätettiin autoon ja minut otettiin sisälle, eikä laitettukaan sinne häkkiin heti. Mä näin heti siellä pihalla sen aussi-Pepun ja kromfo-Akun sekä sit mä näin myös sen aussi-Veetib. Vaihdettiin siinä sit vähän kuulumisia siellä hallilla, vaikka emännät jotain inisi, ettei saa pitää niin kovaa mekkalaa. No haloo ! Me ei sentään oltu nähty ehkä moneen vuoteen, kait siinä ny jotain on toiselle kerrottava. Huippujuttu oli se että mä pääsin agiradalle. Emäntää ajatellen oli rakennettu sellanen ihan yksinkertanen rata, jotta se kerkeis mua ohjata, mut kyl mä yhen kerran menin vähän omia reittejäni silti. ;D Tehtiin me jotain ihme paikallaanolookin siellä, vaikka mä meinasin kyl, et en rupee siel kököttään rivissä maaten. Mut emäntä kävi uudestaan anomassa niin makailin sit vähän aikaa, se emäntä tuli niin kovin iloiseksi tosta !
Nyt viime perjantaina sinne hallille ei sit tullukkan kun se Veeti ja me päästiin sit vuoronperään meneen aksaa. Oli oikein mukavaa. Emäntä ei vieläkään oikein muista, et sen on kerrottava mulle mihin se mut haluaa, jollen kerta saa ite valita reittejäni. Hyppelin muuten myös pari kertaa sitä sellasta toko-hyppyä.

Kaikenmoista on tapahtunut

On näköjään pikkusen tullut taukoa tähän kirjoitteluun. Näköjään yli vuosi.... Meikäläinen nyt saanut eläkepaperit, varmaan ton emännän laiskuuden vuoksi, vaikka se kaikille yrittääkin selittää, että syksyllä 2009 se ei halunnu mun menevän sisähallissa, etten mä riko itteeni. Hmpf..... miten niin rikkosin, kai mä nyt osaan kattoo eteeni. Välillähän ei aina pysty, jos tulee monenmoista käännöstä, niin on tietty otettava kurvit suoriksi. Mä oon joutunu siis ihan kuunteluoppilaan rooliin nykyjään ja sehän on yhtä tuskaa, koska mä osaisin ja emäntä vaan yrittää saada sitä Turkulaista shelttiä, joka jäi meille muka hoitoon, kulkeen agiradalla. On se kait jotain oppinukin kun siirtyivät kuulemma 2-luokkaan. Ja kyllä sitä sitten hehkutettiin, ei vaan oo senjälkeen tuloksia näkyny, siis hyviä.

Ja sitten tän vuoden keväällä aavistelin ikävyyksiä, kun emäntä alko tuleen kotiin ja sen vaatteissa oli selvästi jonkun pikkupentujen hajuja. Ja oikeassa olin.... Meille tuotiin yks toukokuinen ilta sellanen harmaa karvapalleroriiviö, joka alko heti omiin mun emäntää. No minähän sille jouduin muutaman kerran sanoon, ja emäntä suuttu MULLE !!! Minähän en asiassa väärässä ollut. Valotan tätä tilannetta vähän teille, niin ymmärrätte: Minä olin emännän rapsuteltavana ihan kaikessa rauhassa, niin se harmaa karvapallero, nimeltään Bess (kuulemma samaa rotua kun se Ziggy) työnsi nokkansa emännän syliin keskeyttäen mun rapsutuksen. Pakkohan siinä oli sille sanoo, että odottaa vuoroaan eikä etuile. Ja vähän samanlainen tilanne oli myös kun mun turkkia harjattiin kauniiksi. Eihän siitä mitään tuu jos meikäläinen on jonkun takkukasan näkönen sen takia että pallero haluaa kans harjattavaks. Joku järjestys sentään. Mut emäntähän ei tykänny mun järjestyksenpidosta ja lopetti hommat ja mäkätti mulle! :o. Pakko sitä Bessiä oli sit alkaa sietään, vaikkei se edes osaa leikkiä. Kerran mä yritin sitä hakee leikkiin, mut se juoksi vaan johonkin pensaan alle piiloon. Osaa se siis edes juosta ! Nyt onneks näin syksyllä emäntä on puhunu, että mä pääsen johonkin eläkeläiskerhoon. Saas nähä mitä semmonen touhu meinaa. Sinne ei ainakan noi alaikäset pääse mukaan !

Kuvat on muuten meidän kesäleiriltä tuolta Woollandiasta Somerolta