torstai 31. tammikuuta 2008

Talvi tuli





Olipas satanu sitten kerrakseen lunta. Mutta sehän ei tahtia haitannut meikäläisellä. Aamusta heti tehtiin vähän keppiharkkaa, ja kuten oikealla puolella olevasta kuvasta huomaatte, ei haittaa vaikka vähän lumimyrskyn poikasta on ilmassa.


Agiliitoa hallilla

Sainpahan minäkin tälläisen blogin itselleni, kun toi emäntä ei ole saanut aikaiseksi päivittää noita nettisivujani ollenkaan. Pitänee siis itse hoitaa tämä tiedotuspuoli. Meinasi vallan tulla vähän kiirus eilen, kun tätä blogia suunnittelin ja sitten huomattiin, että meidänhän pitäis olla kohta agiharkoissa eikä oo vielä lämmittelyjä tehty. Ja emäntä sitten .... huoh... sen piti kuulemma vielä mennä kotiin vaihtaan vaatteita. Kummallista, ei meikäläisellä ainakaan ole moisia huolia. Sen kun vaan mennään samalla turkilla. Voihan sitä välillä vähän pudotella pois, jos liikaa alkaa kuumuus vaivaamaan.
Niin, siis itse asiaan. Huristeltiin siis JANKK:n harkkahallille ja sitten lähdettiin lenkille. Emäntä valitti jotain, että on niin liukasta kun lumen alla oli jäätä, mutta ei se meikäläistä paljon haitannut. Juoksenneltiin sitten se lenkki siinä ja yht'äkkiä sain nenääni selvän vainun, eli mun bestis Suvi-Tuuli on ihan selvästi paikalla. Mä niin tykkään siitä, kun sen kanssa pääsee liitään tuolla agiradalla ihan kilpaa. Välillä se kyllä jotenkin juuttuu joihinkin pikkuseikkoihin, kuten noiden kontaktien kohdalla. Niitä ei sit saakaan liitää. Ja kepeilläkin se vaatii aina meneen siitä samasta välistä sisään, vaikka mä välillä yritän vähän nopeempaa tyyliä ja jätän pari ekaa keppiä tekemättä. Mut sit se palauttaa mut tekeen taas alusta kaikki. Mun täytynee ruveta sitten tollaseks urautuneeks ja tehdä ne kaikki, jos vaan muistan. Siel radalla vaan tulee välillä niin kiire, kun Suvi juoksee joskus mun edelle, ja pakkohan mun on sit vähän oikoo reittejä. On noi esteet kaatuillu, kun oon vähän mutkia suoristellu, mut oon myös saanu Suvin kiin ! Yks juttu on myös epäreilu teko Suvilta. Se ottaa melki aina etumatkaa kun lähdetään radalle. Se kävelee monen esteen edelle ja sit vasta mä saan lähtee ! Oon mä siihenkin parannusta yrittäny saada, ja olen yllättäny Suvin (iloisesti :o) kun oonkin lähteny sen perään ennenkun se on päässy kovin pitkälle.
Siinä vähän taustaa meikäläisen harrastukseen. Eilen harkat meni aikas hienosti. Mä näytin Suville, että muistin mennä kaikki kepit ihan hienosti, en lennättäny yhtään muurin palasia pitkin hallia ja muutenkin olin melkoisen kuuliaisella päällä. Jotain kääntymisiä vähän piti tarkastella tarkemmin, mutta en oikein tajunnu, miks pitää niin hirveesti mutkitella, kun vauhtia lisäämällä kyllä pääsen Suvin tykö ilman muuta :o.