Agiharkoista ja vähän muustakin

Ihan pikaisesti päivittelen tietoja tänne, jotta kaikki pysyvät kärryillä. Keskiviikkona oli taas agiharkat ja ne itse harkat meni melkosen hienosti vaik ite sanonkin ! Jotain pientä pintaremonttia siellä tehtiin, mutta mä olin nyt tosi kuuliainen (paitsi välillä Aan kontaktilla ei M I L L Ä Ä N pystynyt stoppaan koko vauhtia, mutta hiljensin kyl tosi tehokkaasti ja siitä huolimatta mut käskettiin takas siihen Aalle, ennenko pääsin jatkaan matkaa) ja irtosinkin ekalla kerralla loppusuoralla melkosen hyvin. Mutta kun sitä alettiin sitten jankkaamaa, niin kävin Suville sanomassa, että juokse itekin vähän kovempaa, mitä mua yksin höykytät. No, mut "no hard feelings Suvi, vai mitä ;D". Toista on sitten se eläinrääkkäys, jonka kohteeksi minä ja hyvä ystäväni auspai Peppu jouduttiin. Me kun haluttiin vähän kannustaa kavereita hyvään ratasuoritukseen, niin noi meidän omistajat alkoivat suihkiin meitä päin sumutinpullosta vettä!!! Aikas törkeetä sanon minä. Kyllä me silti välillä koitettiin vähän kajauttaa kannustushaukkuja, mut ei paljon viittitty kun vettä sit heti tuli naamalle. Peppu on muuten kyllä tosi fiksu koira. Se kerto ihan tositarinaa, että sitä pidetään kotona nälässä (kuten myös meikäläistä) ja viikko takaperin sen oli pakko huolehtia itse ateriansa hankkimisesta. Se huomasi tilaisuutensa tulleen, kun yhden caiter Viivin ohjaaja jätti sen Viivin makkarat ihan siihen kuonon eteen (varsinkin kun vähän siirsi sitä kuonoaan). Ja eihän sen Pepun emäntä sit huomannu mitään ennenkun minigrip-pussista roikku pieni suikale Pepun suupielessä. Mut Peppu oli kuiteski kerinny ne makkarat syömään ja pelasti sillä varmaan henkensä nälkäkuolemalta. Ja se Viivi taas on nin pieni koira, ettei se olis tarvinnukkan niitä makkaroita!
Kotona ei meikäläinen ole pahasti ehtiny oleileen, kun eilenkin lähdettiin autolla ajeleen ja päädyttiin sitten tonne Tikrun kotiin. Ja siellähän ihme sembalot oli menossa. Siel oli laatikoita jokapuolella eikä kunnon koirat meinannu saada jalansijaa missään. Ihmiset siellä pisti kaikkee tavaraa laatikoihin ja sitten ne kuljetteli ne laatikot autoon ja taas lähdettiin ajelulle. No sitten päädyttiin sellaseen paikkaan missä en ennen ollu käynny, mut haistelin, että Tikru oli käyny joskus. No sitten ne ihmiset taas kanto niitä laatikoita ja purki ne samat tavarat niistä laatikoista pois mitä ne oli vähän aikaa sitten sinne laittaneet :o. Ei osaa kun ihmetellä tota päättämättömyyttä.
Vähän samanlaista kun noitten lumien kanssa. Niitäkin toi emäntä aina välillä siirtelee sellasella mustalla vehkeellä paikasta toiseen :o. Huh, huh mihin porukkaan olen joutunu.

Nautitaan lumesta

Eilen illalla pääsin vihdoin oikein lumikylpyyn, kun lähdimme tuonne vakilenkillemme. Sinne oli kuorma-autot ajaneet emännälle sopivat kävelyurat ja minä sain sukellella lumessa mielinmäärin. Yritin vähän saada emäntää mukaan leikkiin, mutta eihän se tosikko mitään leikkiin alkanu. Hiukan se onneksi potkiskeli lunta ilmaan ja minä sain nappailla sitä kiinni (siis lumea ;D)
Aamulenkki tehtiin sitten oudompaa reittiä ja käyskenneltiin metsässä ja vähän sitten kaduillakin. Oli tosi hienoa kun ihan kaksin siellä taivallettiin ja nautittiin valkeasta unelmasta hiljaisuudessa.