Eilen illalla pääsin vihdoin oikein lumikylpyyn, kun lähdimme tuonne vakilenkillemme. Sinne oli kuorma-autot ajaneet emännälle sopivat kävelyurat ja minä sain sukellella lumessa mielinmäärin. Yritin vähän saada emäntää mukaan leikkiin, mutta eihän se tosikko mitään leikkiin alkanu. Hiukan se onneksi potkiskeli lunta ilmaan ja minä sain nappailla sitä kiinni (siis lumea ;D)
Aamulenkki tehtiin sitten oudompaa reittiä ja käyskenneltiin metsässä ja vähän sitten kaduillakin. Oli tosi hienoa kun ihan kaksin siellä taivallettiin ja nautittiin valkeasta unelmasta hiljaisuudessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti