maanantai 22. joulukuuta 2008


Yleisön pyynnöstä hiukkasen päivittelen tätä blogiani. On tullut niin pitkä tauko tähän, etten itsekään oikein muista mitä kaikkea on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta, mutta hiukkasen jotain kirjailen. Ihan ensteks selityksenä tähän pitkään kirjoitustaukoon on tietty toi mun emäntä. Se nimittäin on tullut entistäkin oudommaksi jälleen. Se alkoi joskus tuossa elokuun näyttelyreissun jälkeen, ehkä syyskuussa tms. Asustelimme siihen aikaan siellä kesämökillä ja välillä siinä naapurimökissä kävi jotain tuttuja nukkumassa pari yötä tai sitten jotkut oli vähän päiviäkin siellä, mutta yleensä me vaan käytettiin sitä emännän nukuttelupaikkana, kun se kävi "kattomassa" telkkaria illalla. No, eihän se mitään siitä nähny, kun kuului selkeesti ottavan tirsoja siinä sohvalla. En tiedä oliko sitten siinä mökissä jotenkin outo se ilma, vai mikä ihme siihen emäntään meni, kun kerran se alko repiä sen mökin seinälautoja irti. Ja mä kyllä yritin Ziggyn kanssa juoksennella ympäriinsä ja estää sen outoja touhuja, mutta mitäs me koirat nyt sille sitten voitiin. Ei mitään. Niin se vaan pyysi lisää väkee sinne ja kaikenmoisia härveleitä ajeli siellä pihalla. Ihmiset hajotti mökkiä ja sit sellanen toooosi iso kaivaja kaiveli kuoppia (huom! ne oli aikas paljon isompia mitä mä kerkesin kaiveleen) ja mä jo kyllästyin vahtimaan niitä tulevia ja meneviä ihmisiäkin, kun niitä lappas kaiken aikaa siellä. Sitten sinne oli kerran ilmestyny myös pari sellasta erilaista miestäkin ja ne oli järjestäny meille koirille ihan älyttömän määrän kannettavia keppejä. Emännän mielestä me kyl kannettiin niitä väärään suuntaan, kun niitäkin se raahas vaan yhteen kasaan, eikä heitelly meille ollenkaan....

Ja tämmöstä touhua se piti siellä kaiken loppuvuotta, niin että mä en oo oikein päässy kisoihin eikä minnekään. Yhen kerran ollaan sentään kisailtu, mutta sinnekin ilmesty yht'äkkiä jotain alaikäsiä naperoita, jotka sotki sitä pihaa minkä kerkes ja emäntä leperteli niille minibelgeille ihan hirveesti. Mä olin melko järkyttyny, voitte uskoo sen! Nyt on sitten sellanen tilanne, että siel mökillä on sentään tehty uudet seinät ja kaikenlaista hommaa, ja ehkä se emäntäkin taas jotenkin rauhoittuu pikkuhiljaa, kun se on sentään muakin vieny hallille sillon tällön. Ja joskus siellä on ollu Suvikin, mut emäntä on varmaan senkin jotenkin eksyttäny, kun on ollu niin outo (siis emäntä). Mä kuulin huhua, että joulunaikaan voin nähdä taas Suvia vähän enemmän. Toivon syvästi, ettei toi emäntä taas sekoo, vaan pitää lupauksensa ja vie meitä koiriakin sinne harkkoihin. Tai onhan se muuten tota Ziggya kuskannu siellä radalla ja välillä se on ollu ihan onnellisena kun Ziggy on kuulemma menny jo aika hyvin (ei kovin uskottava juttu kylläkään). Mäkin oon päässy muutaman esteen hyppeleen sen kanssa, mut se on niin erilainen kun Suvi, että mun täytyy vaan mennä sen kanssa sellasia simppeleitä harkkoja. Ei ninkun mitään vaativuutta, mitä meikäläisenkin taitotaso edellyttäis.

Hauskat joulunpyhät ja toivottavasti joku unohtaa jotain syötävääkin meikäläiselle (kaiholla muistelen viime joulunaikaa, kun Suvi ja Antti jätti mulle sitä ihanaa kierrepullaa :o)